maanantai 30. huhtikuuta 2018

“I’m letting life hit me until it gets tired. Then I’ll hit back. It’s a classic rope-a-dope.”

VUONNA 2018 OLEN JO AINAKIN:
- Tampereella nauttinut ilmapiiristä, Riot Kittenin keikasta, hyvästä hotellista ja seurasta.
- Pyyhkinyt tammikuun muistikirjoista kokonaan. 
Jäi musta konservatiivinen mekko kaapin perälle sekä ontto tunne. 
- Käynyt kirkossa, hämärässä kellarissa bileissä nähden mm. shibaria kaiken keskellä, Tavastian takahuoneessa (♥!), monissa kylvyissä. Neonväristen pentagrammien alla tanssimassa, Marvelin universumin seikkailuissa.
- Oireillut stressin-pelon-ahdistus-masennus-itsevihan ja muuteman muun kanssa helvetisti.
 Törpöt.
- Kuullut nauruni muuttuneen uudeksi, nauranut paljon omille läpilleni.

Nyt nukun hetken, sävytän hiukset taas uudella sävyllä, illalla Anal Thunder sekä Huora.
Peace.

torstai 28. joulukuuta 2017

uimaviittakaapin olemuksen pohdintaa & muita harhautuksia

Onpas mun värimaailma tummanpuhuva nykyään. Koitan muistaa ostaa muitakin maaleja kuin mustaa, vaikka olen maalannut pelkästään sillä viime kuukaudet. Hiukset tuntuvat hirveän hyviltä ja tyylikkäiltä lähes mustana. Vaatteitakin olen värjännyt tummemmiksi. Seinällä kollaasi (ikuisesti keskeneräinen) on sekin teemaltaan mustaharmaavalkea.
HUORA @ LOOSE
Metal Orgy, Ruoska, FoD, Kätilöt. Kavereita. Tanssia. Shotteja. Entisen rakkaan kohtaaminen kolmesti. Junassa ripsien repiminen pois. Hieno ilta.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

paradoksi paratiisist

tuolla on satunnaisista syistä vietetty monen monta hetkeä viime viikkoina, 
bongattu pieniä valkoisia pupuja sekä alistuttu kapitalismin kärkinimiin KOSKA JOKU EI JUO ITE KAHVIA EIKÄ OMISTA SITÄ?!
(mun poski vaan näyttää ton kiehuran takia tosi pulleelta ei se oo oikeesti)
Halloween meni Infektiossa varsin mukavasti.
book, love, and quotes image
Olen saanut hämättyä yksinäisyyttä uudella kumppanilla jonka nappasin baarin tiskiltä suutuspäissäni puolihuomiossa. Ehkä paras juttu jonka oon tänä vuonna saanut aikaan.
Niitä tosin tuntuu olevan vähän -
jää hyvätkin kirjat kesken tai en jaksa tajuta niistä mitään
painajaisissa huudan muiden hahmoissa itselleni taas
miksetsä viillä ees kovempaa
Takkerrun, harhailen, tuhlaan, murrun
tyhjä valkoinen seinä, koska en tiedä edes mitkä julisteet tahdon nähdä.

perjantai 27. lokakuuta 2017

toiminta helpottuu viimeistään syksyllä

Kaveri teki mun toiveiden pohjalta mulle maailman ihanimman naulakon. 
Oon alkanut tapailla yhtä kirjoittajaa - ensimmäistä kertaa koskaan tasan sama taiteenlaji intohimona.
Uudessa duunissakin aloitettu. Muuten kai samaa vanhaa, naapurin remppatyyppi vois yhtä hyvin hakkaa mun hermoja vasarallaan. Täytyy muistaa ostaa lisää kynttilöitä.