keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Don't trust no one hwo claims to be the voice of their generation.


Sairastuin pahasti tupareiden jälkeisenä viikkona tosi rajuun flunssaan, enkä päässyt edes kaupassa käymään kun oli niin kurja olo. Onneksi tauti helpotti vihdoin hieman seuraavana viikonloppuna ja pääsin ulos ihmisten ilmoille, mitä yleensä välttelen enemmän tai vähemmän. Oli pirteä ja iloinen olo, ihan vaan koska sai kuunnella bändejä hyvässä seurassa, budjettiin sopivalla tosi halvalla hinnalla.
Pelle Miljoona on niin syysmusiikkia. Taas vanhenemme 10 vuotta. Vieläkin silloin tällöin huimaa Kallion kaduilla miten hyvin asetun sinne, eihän mun pitänyt osata olla pk -seudullakaan niin kotonani, en antais itelleni lupaa asettua kun vasta kaiken kokeneena takas Tampereelle, pysyvästi. Vaan itä vei. Tiedän, tarinani on muodissa, mutta runojani ette saa.

KH-77 - kaikki biisit taas vaihteeksi 

ps tässä Samin syyllistävä tuijotus kun oon missannu Sound Trackeritkin viime viikkoina
enkä tuu Tavastialle koska olen harmaa ja haihtumassa hulluteen, tai mitä ikinä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti